home
***
CD-ROM
|
disk
|
FTP
|
other
***
search
/
Aminet 22
/
Aminet 22 (1997)(GTI - Schatztruhe)[!][Dec 1997].iso
/
Aminet
/
docs
/
mags
/
saku22.lha
/
Teksti
/
DigiView.txt
< prev
next >
Wrap
Text File
|
1997-07-12
|
8KB
|
142 lines
2
1*
{A Digi-View 4.0 ja A1200/060 -sittenkin yhdessä!
{A ----------------------------------------------
{8 Jarmo Piippo
NewTekin videodigitoija Digi-View oli ensimmäinen laite, joka todella vaikutta-
valla tavalla hyödynsi Amigan HAM-näyttötilaa. Jonkin aikaa se ehtikin olla
markkinoiden suosituin videodigitoija, kaikki tietokonemerkit mukaanlukien. Oh-
jelmiston viimeiseksi versioksi jäi Digi-View Gold 4.0 vuonna 1991, jolloin han-
kin oman kappaleeni.
Kun sitten lopultakin helmikuussa 1995 päivitin A500T/A590-laitteistoni
käyttöjärjestelmän versiosta 1.3 versioon 3.1, tuli vastaan rankka pettymys: Di-
gi-View ei suostunut enää toimimaan. Käynnistyksen alussa tulevan näyttötilava-
likon jälkeen ohjelma ilmoitti "Insufficient or fragmented memory", vaikka va-
litsi pienimmän mahdollisen resoluution.
Myöhemmin havaitsin, että ohjelman saa huiputettua käynnistymään valitsemalla
HiresInterlace-tilan ja sitten valikosta haluamansa tilan. Kaikki näyttötilat
eivät kuitenkaan tälläkään keinolla toimineet. Kerrottuani asiasta Internetin
uutisryhmässä selvisi, että joillakin kokoonpanoilla Digi-View käynnistyi niksi-
ni avulla, mutta kaikilla 3.1-järjestelmillä oli silti edelleen ongelmia ohjel-
man kanssa. Suunnittelin Kickstart-vaihtajan rakentamista, mutta osoittautui,
ettei KS1.3 tunnistanut 3.1:llä alustettuja kiintolevyjä. Kuvandigitoija ilman
kiintolevyjä olisi ollut lohduton nyyhkytarina, joten tyydyin vain käyttämään
toimivia näyttötiloja.
Syksyllä 1996 kaikkien kauppojen hyllyt yhtäkkiä notkuivat halpoja 68060-turbo-
kortteja ja käytettyjä A1200:sia, joten oli tullut aika päivittää tornin
sisältö. Edellisen vuodatuksen perusteella voi kuvitella, millainen jymy-yllätys
oli huomata Digi-Viewin toimivan moitteetta uudessa koneessani. Kaikki näyttöti-
lat toimivat nyt oikein, eikä ylimääräistä kaatuilua ole ilmennyt. Laitteen toi-
mintaperiaatteen takia itse digitointi ei ole juurikaan nopeampaa kuin ennen,
mutta 24-bittisen IFF-kuvan tallennus kiintolevylle kestää nyt vain muutaman se-
kunnin entisen noin viiden minuutin vartomisen sijasta.
Ilmeisesti Digi-View siis toimii Kickstart 3.0-koneissa, mutta ei 3.1:ssä, CPU:n
tyypistä riippumatta. Jos mielit halpaa käytettyä digitoijaa, vaadi saada ko-
keilla ensin yhteensopivuus laitteistoosi. Ennen versiota 4.0 Digi-View oli tar-
koitettu Amiga 1000 -koneisiin, joten Digi-View 3.0:n liittäminen uudempiin ko-
neisiin vaatii adapterin erilaisen rinnakkaisportin takia. Digi-Viewin 4.0:aa
vanhempia ohjelmaversioita ei kannata hankkia, koska ne eivät tue 24-bittistä
IFF-tallennusta. Vanhemman laiteversion pitäisi kuitenkin toimia uudemmalla oh-
jelmaversiolla.
Tunnetun maailmankaikkeuden hiljalleen täyttyessä reaaliaikaisilla digitoijilla
lukija varmaankin ihmettelee, miksi painiskelen vanhan slow-scan-digitoijan
kanssa. Syynä on laihan rahatilanteen lisäksi huomattavasti parempi kuvanlaatu.
Värikuva koostuu tunnetusti kolmesta osaväristä (punainen, vihreä ja sininen =
RGB), jotka reaaliaikaisessa digitoijassa erotellaan sähköisesti värillisen vi-
deokameran signaalista. PAL-videosignaali, ainakin kuluttajatason laitteissa,
huonontaa selvästi kuvan värierottelukykyä. Mahdollinen VHS-nauhan käyttö
välissä pudottaa värisignaalin resoluution suosiolla vielä murto-osaan alku-
peräisestä. Liikkuvassa kuvassa tämä ei juuri haittaa, mutta tietokoneen
näytöllä tällaisesta signaalista reaaliaikaisella digitoijalla kaapattu kuva
näyttää kiusallisen suttuiselta.
Digi-View on tarkoitettu käytettäväksi mustavalkoisen videokameran kanssa, jol-
loin digitoitaessa värisuodatinkiekon lävitse kaikki kolme osaväriä erikseen
saadaan kuva, jonka värierottelu vastaa suunnilleen käytetyn kamerakennon tark-
kuutta. Itse käytän S-VHS-kameraa, josta vain luminance- eli mustavalkosignaalin
johdin on kytkettynä digitoijaan. Oikealla mustavalkokameralla saisi vielä tar-
kemman kuvan. Myös värikameraa voi käyttää, jos kytkee ennen digitoijaa väri-
imurin, joka suodattaa pois värierotussignaalin composite-videosignaalista.
Värierotussignaali on poistettava, tai se aiheuttaa kuvaan voimakkaan verkkomai-
sen häiriökuvion kaikkiin värikkäisiin kohtiin.
Kuvan kaappaus videonauhalta Digi-Viewillä vaatii videonauhurin, jossa on
erittäin vakaa pysäytyskuva. Lisäksi tarvitaan erillinen splitteri, joka
sähköisesti jakaa värisignaalin osaväreihin. Mustavalkoiseen nauhalta kaappauk-
seen puolestaan tarvitaan joko em. väri-imuripiiri tai video, jonka lähdön voi
kytkeä mustavalkoiseksi. En suosittele Digi-Viewiä nauhalta digitointiin. Paras
ratkaisu olisi molemmat, reaaliaikainen digitoija nauhalta kaappaukseen ja Di-
gi-View skannerin korvikkeeksi.
Ohjelmalla on ARexx-portti sekä kattava valikoima käskyjä. Esimerkiksi jaksot-
taiskuvaus pilvien liikkeestä on niiden avulla helppo toteuttaa. Arexx-komento-
jen ajaminen onnistuu myös mukana tulevalla apuohjelmalla ilman varsinaista
ARexx-tulkkia, mikäli käyttää yhä OS1.3:a.
Digi-Viewin tukemista tiedostoformaateista vain IFF24 on nykyisin käyttökelpoi-
nen, paitsi jos haluaa tehdä vanhoihin Amigoihin sopivia kuvia. Mukana tulee Dy-
na-Show-ohjelma Dynamic HiRes ja Dynamic HAM -kuvien esittämiseen. Dynamic-kuva-
tyyppi on Digi-Viewin oma 4096 värin formaatti HiRes- tai HAM-tiloihin. Dyna-
mic-kuvat eivät näy oikein A1200:ssa, koska niissä ohjelmallisesti vaihdetaan
väripalettia jokaiselle juovalle ja kyseisen ohjelmanpätkän ajastus sekoaa
A1200:ssa. OCS-Amigoissa Dynamic-kuvat näyttävät hyviltä verrattuina normaalei-
hin näyttötiloihin, mutta vaativat kaiken CPU-tehon ainakin A500:ssa.
{6 ---------->
Digi-Viewillä voi tehdä joitakin erikoistehosteita, jotka reaaliaikaisilla digi-
toijilla ovat hankalia tai mahdottomia toteuttaa. Kuvan skannauskohta etenee
pystysuorana viivana vasemmalta oikealle, joten jos kuvauskohde liikkuu digi-
toinnin aikana, esim. elehtivät kasvot, niin tuloksena on pahasti vääntyillyt
kuva. Suositellaan tv:n uutisankkurien uudelleenmuotoiluun.
Kolmiulotteisten kuvien teko on mahdollista kuvaamalla haluttu kohde ilman väri-
suodatinkiekkoa kahdesta suunnasta (silmien välin etäisyydellä toisistaan) pu-
naiseen ja siniseen muistipuskuriin ja katsomalla valmista kuvaa suodatinkiekon
punaisen ja sinisen osan läpi. Itse tein aikoinaan jopa animaation kuvaamalla
näin useita kuvia, joiden välillä liikutin kuvan esineitä. Teki muuten aikamoi-
sen vaikutuksen paikalle eksyneisiin PC-käyttäjiin, joilla vuosi 1991 kului ai-
van toisenlaisissa merkeissä (siis kilpaillessa, kenellä on eniten perusmuistia
vapaana).
{CTekniset tiedot:
{BNimi: Digi-View Gold 4.0
{BValmistaja: NewTek, Inc.
{BHinta: ei ole enää tuotannossa (hinta 995 mk vuonna 1991)
{BLiitännät: RCA video
{B Amiga rinnakkaisportti (A500/A2000)
{BA/D-muunnos: 7-bit successive approximation (4 samplausta per pikseli)
{BResoluutio: pienin: 320 x 256 suurin: 768 x 580 (full overscan)
{B 21 bittiä per pikseli (2,1 miljoonaa väriä)
{BFormaatit: 24-bittiset: IFF24 sekä IP (kompressoimaton RGB-data)
{B OCS IFF-ILBM: 2 - 4096 väriä
{B Dynamic: Dynamic-HAM sekä Dynamic-HiRes (4096 väriä)
{BVaatimukset: Amiga, 512 kt ja 1 levykeasema
{B 2 Mt HiRes-tilojen käyttöön
{B (suurimmat RGB-kuvatiedostot eivät mahdu DD-korpulle)
{BMuuta: ARexx-ohjaus, laadukas renderointi OCS-näyttötiloihin,
{B mukana RGB-värisuodatinkiekko, ja Digi-Paint 1.0
{BKoko (noin): 6,5 x 5,5 x 2,0 cm
{CTestilaitteisto:
{BA1200 rev 1D.1, KS3.0, WB3.1 (DIY-torni + 200W virtalähde)
{BApollo 1260/50 MHz, 16 Mt FAST
{BQuantum Bigfoot 2 Gt IDE
{BNEC SCSI CD-ROM (Squirrel SCSI vasta tulossa)
{BDigiview 4.0 + SVHS-laitteita + Avesampler stereo
{BA500 + A590 + 2 x Quantum SCSI
{8tietotekn.ins.
{8Jarmo Piippo
{8jpiippo@ratol.fi